Tall, dark and awesome - mallasleipä

Vaikka olenkin itäsuomalainen, makea mallasleipä kuuluu joulupöytääni aivan siinä missä karjalanpiirakatkin. Mallasleipä on oivallinen tarjottava myös joulunalusajan pikkujouluihin ja muihin kesteihin, mutta nyt niitä ei koronan vuoksi tietenkään ole, joten leipää voi syödä ihan muuten vain omaksi ilokseen ja tunnelmoida lähestyvää joulua.


Mallasleipä on todella helppoa tehdä, eikä taikinaa vaivata tai sille tehdä muitakaan temppuja. Aikaa tekeminen toki kohotuksineen ja pitkine paistoaikoineen vaatii, mutta aikaahan etätyöläisellä tai muutoin kotona aikaa viettävällä on.

Mallasleipä (3 kpl suorakaiteen muotoisia leipiä)

1 l piimää (rasvaton sopii hyvin)

75 g hiivaa

3 dl tummaa siirappia

3 dl kaljamaltaita

3 dl ruisjauhoa

3 dl vehnälesettä

2 tl suolaa

noin 10 dl vehnäjauhoja

+ nokare voita vuokien voiteluun

+ siirappi-vesilientä leipien voiteluun.


Minua ällöttää lämpimän maidon haju, joten leivän tekeminen alkaa inhottavalla vaiheella eli piimän lämmittämisellä kädenlämpöiseksi. Kun siitä selviää, loppu sujuu kuin tanssi: piimään sekoitetaan puuhaarukalla ensin pieneksi murennettu hiiva, ja kun se on kokonaan liuonnut, lisätään joukkoon siirappi, maltaat ja suola. Sen jälkeen jauhot lisätään pienissä erissä aina välissä sekoittaen. Valmis taikina saa olla edelleen löysää.

Taikina kaadetaan voilla voideltuihin vuokiin kohoamaan tunniksi vedottomaan paikkaan. Kohoamisen jälkeen vuoat laitetaan vieri viereen 175-asteiseen uuniin paistumaan. Paistoaika on pitkä, noin 90 minuuttia. Paiston aikana leivät valellaan pari kertaa 1:1-suhteella tehdyllä vesi-siirappiseoksella. Toki jos ei pidä erityisen makeasta, voitelun voi jättää kokonaan pois tai seoksen voi tehdä esim. vahvasta kahvista ja vedestä.

Valmiin leivän pinta tuntuu kopauttaessa kumealta ja pinta on todella tummanruskea. Leipä myös alkaa jo selvästi irrota vuoan reunoista, kun se on valmis. Valmiit leivät kumotaan pois vuoista kuumina, minkä jälkeen ne saavat jäähtyä ensin huoneenlämpöisiksi. Sitten ne pakataan tiiviisti kelmuun ja laitetan jääkaappiin tekeytymään. Parhaimmillaan leipä on muutaman vuorokauden kuluttua leipomisesta, kun maltaat ovat ehtineet hieman pehmetä. 

Leipä säilyy hyvinkin kuukauden jääkaapissa - paitsi että ei säily, kun se tulee syödyksi muun muassa erilaisten juustojen alla muutamassa hetkosessa.


Teen vähän myöhemmin myös gluteenitonta "mallas"leipää, mutta sitä ennen suunnitteilla on eräs toinen leipäprojekti, josta pian lisää... Parin vuoden takaisen ohjeen gluteenittomasta saaristolaisleivästä löydät tästä postauksesta, jos haluat heti päästä leipomaan :)

Kommentit