Jouluinen pataleipä

Olen tallettanut joskus jo vuosia sitten ehkä Alkon asiakaslehdestä jouluisen pataleivän ohjeen, mutta näköjään vaadittiin koronan tapainen pakkokotonaolo, että aloin oikeasti tehdä pataleipiä ja että siis tämäkin ohje pääsi testiin. Ja hyväähän tämä on, joten voisin tehdä joulun alla vielä toistekin!

Leipä saa jouluiset makunsa aniksesta, fenkolinsiemenistä, pomeranssista ja tummasta siirapista. Taikinan teko alkaa siis fenkolin- ja aniksensiementen hienontamisesta.

Mausteet mitataan kulhoon yhdessä muiden kuivien ainesten eli vehnäjauhon, grahamjauhon, ruisjauhon, suolan sekä kuivahiivan kanssa. Toisessa kulhossa kuumennetaan vesi ja tumma siirappi +42-asteiseksi. Kuuma vesi-siirappiseos kaadetaan kuivien ainesten joukkoon ja massa sekoitetaan tasaiseksi. Taikinaa ei vaivata, vaan vain pikaisesti sekoitetaan. Taikina näyttää tässä vaiheessa aikamoiselta puurolta, mutta niin sen kuuluukin.

"Puuro" saa kohota vähintään 12 tuntia huoneenlämmössä kelmulla peitettynä. Kohoamisen jälkeen se näyttää paljon vähemmän puurolta.

Taikina kaadetaan jauhotetulle alustalle ja siitä muotoillaan pyöreä leipä. Vieläkään ei siis vaivata. Leipä saa kohota leivinliinan alla 30 minuuttia, ja kohoamisen loppuvaiheilla uuniin laitetaan valurautapata kuumenemaan 225 asteeseen.

Jouluinen pataleipä

4 dl puolikarkeita vehnäjauhoja

2,5 dl grahamjauhoja

0,5 dl ruisjauhoja

1 tl kuivahiivaa

1 tl suolaa

1 tl fenkolinsiemeniä

1 tl anista

1 tl pomeranssinkuorta

3,5 dl vettä

0,5 dl tummaa siirappia

+ 1 tl öljyä padan pohjan voiteluun

+ tilkka vesi-siirappiseosta leivän pinnan valeluun.

Kuumentunut pata nostetaan varovasti pois uunista, sen pohja voidellaan öljyllä ja kohonnut leipä nostetaan esim. metallista lastaa apuna käyttäen pataan. Kansi päälle ja leipä menee uunin alatasolle 30 minuutiksi paistumaan kannen alle.

30 minuutin jälkeen pata nostetaan pois uunista, leivän pinta voidellaan siirappi-vesiseoksella ja paistoa jatketaan ilman kantta vielä 15 minuuttia. Valmis leipä on pinnalta kauniin kullanruskea.

Leivän voi kumota padasta heti paiston jälkeen, ja kun leipä saa jäähtyä ritilällä ilman leivinliinaa, kuoresta tulee koukuttavan rapea! 

Hieman jäähtyneenä leipää pääsee jo maistelemaan, ja leikkuupinnasta näkee, että rakennekin on oikein mukava.

Anis ja fenkoli ovat tuttuja makuja joululimpuista, joten ne tuovat kyllä heti joulun mieleen. Siirappia saisi minun makuuni olla hieman enemmänkin, jotta leipä olisi saaristolaisleivän tapaan makea. Tai ehkä taikinaan voisi laittaa vaikka kuivattuja karpaloita sattumiksi!