Teekupillinen wilhelmiinoja

Wilhelmiinat ovat ehdottomasti yksiä lempparipikkuleipiäni. ja niitä on myös ihanan nopea tehdä. Nämä gluteenittomat wilhelmiinat ovat jopa rapeampia ja maku on vähintään yhtä ihanan voinen ja paahtuneen sokerinen kuin "tavallisissa" wiltsuissa. 

Koska gluteenittomat jauhot ovat helposti aika mauttomia verrattuna vehnäjauhoihin, olen tuunannut tätä ohjetta niin, että osa jauhoista on mantelijauhoa ja osa sokerista fariinisokeria. Myös tummaa siirappia sekä vaniljasokeria laitetaan reilulla kädellä, jotta lopputulos on todella maukas.

Taikina tehdään vatkaamalla ensin pehmeä voi sirosokerin, fariinisokerin ja siirapin kanssa ruskeaksi, kuohkeaksi vaahdoksi. Kun vaahto on ilmavaa, siihen vatkataan yksi kananmunan keltuainen. Lopuksi joukkoon sekoitetaan keskenään sekoitettu jauhoseos, perunajauho, mantelijauho, vaniljasokeri ja sooda.

Gluteenittomat wilhelmiinat (noin 70 kpl)

200 g pehmeää voita

1 dl sirosokeria

0,5 dl fariinisokeria

0,5 dl tummaa siirappia

1 keltuainen

3 dl vaaleaa gluteenitonta jauhoseosta (Semper Finmix)

1,5 dl perunajauhoa

1 dl mantelijauhoa

1 rkl vaniljasokeria

2 tl ruokasoodaa.

Valmis taikina kääritään kelmuun ja laitetaan 30 minuutiksi jääkaappiin jähmettymään ennen leipomista. Kun taikina alkaa olla jähmettynyt, uuni laitetaan lämpenemään noin 180 asteeseen.

Kun uuni on kuuma, taikinasta otetaan yhdelle pellille mahtuva nökäre työstettäväksi. Minulla on vähän strandardia kapeampi uuni, joten tästä taikinasta tulee 6 pötköä. Normaalilevyisessä uunissa pötköjä tulee 4.

Taikinanökäreet pyöritellään siis uunipellin levyisiksi tangoiksi, joiden paksuus on noin 2 senttimetriä. Tankojen väliin jätetään reilusti tyhjää tilaa, sillä ne leviävät roimasti uunissa.

Tankoja paistetaan noin 14-16 minuuttia uunin keskitasolla, kunnes ne ovat kullanruskeita ja tasasiksi levinneitä.

Heti uunista ottamisen jälkeen levyyn painetaan terävällä veitsellä viillot, koska jäähtyneeseen ja kovettuneeseen pikkuleipään se ei enää onnistu.

Wilhelmiinat saavat rauhassa jäähtyä pellillä, ja sen jälkeen ne ovat valmiita tarjottavaksi tai pakastettavaksi. Jääkaapissa ne keräävät kosteutta melko nopeasti, joten siellä niitä ei kannata pitkiä aikoja säilyttää, jotta ne pysyvät rapsakoina kuten niiden kuuluu.