Lisää etäelämää: irlantilaista soodaleipää

Minun elämääni korona ei ole tuonut vielä lainkaan lisää aikaa ja rauhaa, kuten monelle on tuntunut tuovan. Mutta kunhan saan ylioppilaskirjoitukset alustavasti arvosteltua, voi olla, että aikaa minullekin siunaantuu. Tämä kotoilun paljous on kuitenkin aiheuttanut sen, että tekee mieli tehdä, noh, kotoisia asioita - sellaisia juttuja, jotka tekevät kotona olemisesta mukavaa. Ja lämmin leipä jos mikä on kotoisaa! Haikailin viikonloppuna joskus aikoinaan Dublinissa ensimmäisen kerran maistamaani soodaleipää ja niinpä kaivelin reissusta ostamani keittokirjan ja pyöräytin ehkä maailman helpointa leipää.

Leivän ainekset vain sekoitetaan keskenään, kaadetaan pellille, painellaan jauhotetuin käsin vähän muotoonsa ja paistetaan. Ei voisi simppelimpää olla!

Yksi pieni soodaleipä

4,5 dl puolikarkeita vehnäjauhoja

1 dl grahamjauhoja (tai kaurahiutaleita)

1 tl kuminaa

1 tl suolaa

1 tl ruokasoodaa

1 kananmuna

2 dl piimää

0,5 dl sulaa voita.

Aineksista tulee melko tahmea taikina, joten se kannattaa kaataa suoraan pellille leivinpaperin päälle.

Leivinpaperin päällä leivän voi muotoilla jauhon avulla kohtuullisen pyöreän muotoiseksi. Liian korkeaa leivästä ei kannata tehdä, koska silloin se on hankala saada kypsäksi sisältä.

Paistolämpötila on noin 200 astetta (madalla loppuvaiheessa 180:een, jos meinaa tummua liikaa) ja aika noin 25-30 minuuttia tai kunnes pinta on kullanruskea ja pohjasta koputellessa ääni on ontto.

Leivän aavistuksen hapan maku on aivan ihana, ja ketäpä ei tekisi onnelliseksi leipäviipaleen päälle sulava voi...  Tämä myös säilyy aika mukavan mehevänä usemmankin päivän, kunhan vain säilyttää ilmatiiviisti.

Ja koska tämän etäelämän seurauksena minulla säästyy aamuisin miltei tunti työmatka-aikaa, aion laittaa ensi yöksi sämpylätaikinan kohoamaan jääkaappiin ja paistaa aamulla tuoreet sämpylät aamupalaksi!