Tästä se alkaa! Gluteenittomat joulupiparit ovat i-ha-nia!

Paluuta ei enää ole, vaan tästä se auttamatta nyt alkaa: joulusesonki! Nämä gluteenittomat joulupiparit ovat vähintään yhtä herkullisia kuin "tavalliset", ja leipominenkin on helppoa ja joutuisampaa kuin tavallisten, kun jauhojen turpoamista ei tarvitse odotella.


Taikinan teko alkaa tavalliseen tapaan: voita, tummaa siirappia, sokeria ja jouluisia mausteita, kanelia, neilikkaa, inkivääriä, pomeranssia ja kardemummaa, mitataan kattilaan.


Seos kiehautetaan koko ajan sekoitellen, jolloin koko keittiö tuoksuu niin hyvälle, että hörökorvaiset hiiretkin tupsahtavat ikkunalaudalle kurkistelemaan. Kuuma ja tummanruskea seos kaadetaan puhtaaseen kulhoon ja laitetaan kylmävesihauteeseen jäähtymään.

Huoneenlämpöiseksi jäähtyneeseen massaan vatkataan sähkövatkaimella kananmunat yksitellen ja sen jälkeen loraus konjakkia ja lopuksi keskenään sekoitettuja gluteenittomia jauhoja sekä himppu ruokasoodaa. Valmis taikina on puuhaarukalla sekoitettavan paksuista.

Gluteenittomat piparkakut (noin 6 pellillistä keskikokoisia)
200 g voita
3 dl fariinisokeria
1,5 dl tummaa siirappia
1 rkl pomeranssinkuorta
2 tl kanelia
2 tl inkivääriä
2 tl neilikkaa
1 tl kardemummaa
2 kananmunaa
2 rkl konjakkia
8 dl vaaleaa gluteenitonta jauhoseosta (esim. Virtasalmen viljatuote)
4 dl tattarijauhoja
2 tl soodaa.


Taikina saa mennä kylmään vähintään pariksi tunniksi jähmettymään, mutta koko yön yli tämän ei tarvitse tekeytyä kuten vehnäjauhoista tehtävän taikinan. Nopeiten taikina jähmettyy, kun sen käärii elmukelmuun noin sentin paksuiseksi levyksi.

Jähmettynyt taikina on helppoa kaulita ja käsitellä. Minä tein taikinasta keskikokoisia sydämiä, tähtiä ja perinteisiä piparkakkuja, joita tulee yhteensä noin 70 kappaletta. Pieniä pipareita tästä taikina-annoksesta tulee varmaan melkein 100.


Kiertoilmauunissa pipareita voi paistaa useamman pellin kerralla 175 asteessa noin 7-8 minuuttia. Ilman kiertoilmaa yksi pelti kerrallaan paistuu noin 200 asteessa 6-7 minuutissa. Toki aika riippuu uunin tehosta, joten kannattaa vartoa tarkkaan, etteivät piparit pääse palamaan.


Ensimmäiset piparit häviävät aina sen siliän tien myös paistettuina (jouluna maistuu enää taikina...), ja ihaniahan nämä kyllä ovat! 

Kommentit

  1. Eevis täällä muistelee sitä joulua, kun hörökorvainen hiiri oikeasti tuli ihmettelemään meidän piparin leivontaa, onneksi kuitenkin ikkunan takaa. Pikkukaverin ilme paljasti, miten hyvä paistuvien pipareiden tuoksu oli myös metsän eläimistä. Let the Christmas season begin!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hihi, sama hörökorvainen hiiri täälläkin mielessä! Toinen oli niin söpö nököttäessään siinä ikkunalaudalla! Mutta ihanaa että saa aloittaa taas jouluhommat - tämä on kyllä ihan vuoden parasta aikaa :)))

      Poista

Lähetä kommentti