Laskiaispullat maailman parhaasta pullataikinasta

Keskiviikkona rupesi vietävästi kolottamaan leipomishammasta, ja en meinannut pysyä nahoissani, kun suunnittelin, mitä kaikkea leipoisin. Onneksi nyt sattuu olemaan laskiaisviikonloppu, joten lopulta oli helppo päätös upottaa kädet taikinaan ja tehdä pehmeitä ja kupsakoita laskiaispullia.

Pullien teossa taikinalla todellakin on väliä, ja tällä ohjeella tulee AINA pehmeää pullaa:

Paras pullataikina (3 pellillistä)

5 dl kevytmaitoa

2 dl taloussokeria

1 pötkö (noin 1 rkl) kardemumma

ripaus suolaa

1 kananmuna

2 pss kuivahiivaa

puolikarkeita vehnäjauhoja

150 g pehmeää voita.

Maito kuumennetaan +42-asteiseksi, ja siihen sekoitetaan sokeri, kardemumma, suola, kananmuna ja pieneen vehnäjauhomäärään sekoitettu kuivahiiva. Sen jälkeen jauhoja lisätään pari desilitraa kerrallaan ensin puuhaarukalla sekoittaen ja myöhemmin kädellä vaivaten. Mitä enemmän taikinaa jaksaa vaivata, sitä parempi sitko siihen tulee. Kannattaa siis jatkaa vähän aikaa vielä siinäkin vaiheessa, kun luulee, että taikina on jo valmista.

Kun taikina tuntuu jo melko kiinteältä mutta tarttuu edelleen käsiisn ja kulhoon, vaivataan pehmeä rasva joukkoon. Sen jälkeen jauhoja lisätään vain sen verran, että taikina ei tartu kiinni. Jauhoja voi lisätä vielä leipomisvaiheessa, joten taikinaa ei kannata kyllästää jauhoilla, vaan se saa olla pehmeää, jotta lopputuloskin on pehmoinen.

Taikina saa kohtoa 30-45 minuuttia lämminvesihauteessa, jonka jälkeen se on noin kaksinkertaistunut ja on valmista leivottavaksi.

Taikinasta vaivataan ilmakuplat pois, jonka jälkeen se kannattaa jakaa kolmeen osaan, jotta käsittely on helpompaa. Yksi osa kerrallaan vaivataan tangoksi, josta leikataan tai kaulitaan halutunlaisia pullia. Koska minä halusin laskiaispullia, leikkasin jokaisen kolmanneksen 8-9 tasakokoiseksi möykyksi, jotka pyörittelin palloiksi.

Palleroiset saavat kohota uunipellillä toisen kerran, ja sen jälkeen ne saavat kananmunavoitelun ja pinnalleen mantelirouhetta, jonka jälkeen ne ovat valmiita 225-asteiseen uuniin noin 7-10 minuutiksi.

Ulos tulee kullanruskeita ja pehmoisia pullia, joiden pohjaan kopauttaessa pulla tuntuu "ontolta".

Osan pullista voi syödä sellaisenaan tai pakastaa, mutta laskiaispullaksi pulla muuttuu vasta, kun se saa täytteitä.

Ja täytteitähän piisaa! Kermavaahtoa, suklaakuorrutteista mantelimassaa sekä vadelmahilloa. Ja kun pullia ja täytteitä on tarjolla isolla tarjottimella, jokainen syöjä saa koota mieleisenlaisensa. (Ja syödä huomaamatta niin monta kuin haluaa.)

Oma suosikkini näistä on vadelmahillo-kermavaahtopulla, jossa hilloa pitää olla runsaasti ja se saa valua kermavaahtotornia pitkin myös pullan reunoille.

Koska pian hillo ja vaahto ovat joka tapauksessa all over the place.

Aurinkoista laskiaisviikonloppua, minä jatkan täällä vielä muita leipomuspuuhia ja lähden sitten auringonpaisteeseen ulkoilemaan!