Joulukalenterin 16. luukku: joulubrownie täynnä ihania yllätyksiä

Vuosia sitten opiskelijana minulla oli niin paljon aikaa, että katselin televisiosta iltapäivisin ruoanlaitto-ohjelmia ja kirjoitin ylös niiden ohjeita punakantisen reseptikirjaan. Niiltä ajoilta minulla lukee kirjassani Jamie Oliverin XMAS BROWNIE, joka on tehty vain sekoittamalla ainekset keskenään ja heittämällä joukkoon suklaarusinoita, pähkinöitä ja mandariinilohkoja. Kirjaamani ohje on hyvin ylimalkainen, mutta sain siitä inspiraation ja kehittelin oman joulubrownieni, jossa maistuvat saksanpähkinä, kirsikka, rusina ja suklaa.

Taikinaa varten sulatetaan kattilassa voi, johon sekoitetaan - edelleen kattilassa - tummaa kaakaota sekä sokeria. Kiiltävään ja tummanruskeaan seokseen sekoitetaan puuhaarukalla yksi kerrallaan kananmunat ja sen jälkeen jauhot ja mausteet. Lopuksi joukkoon käännellään kaikki ihanat sattumat, joita brownieen haluaa laittaa. Minä valitsin kaikki omat suosikkini eli pähkinät, rusinat (en tosin tykkää rusinoista paljaaltaan mutta leivonnaisessa ne ovat ihania), suklaan ja punaiset cocktailkirsikat.

Joulubrownie (noin 24 palaa)

250 g sulaa voita

2 dl sirosokeria

1 dl tummaa kaakaojauhetta

4 kananmunaa

1 dl vehnäjauhoja

1 tl kanelia

1 tl leivinjauhetta

5 tippaa vanilja-aromia

100 g punaisia kirsikoita

100 g tummaa suklaata

70 g (1 pss) saksanpähkinöitä

70 g rusinoita.

Taikina kaadetaan noin 20x30-senttiseen vuokaan, jossa on leivinpaperi. Brownieta paistetaan 180-asteisessa uunissa niin kauan, että rakenne on sopiva.

Minä rakastan mutakakkua ja voisin syödä monet leivonnaiset mieluummin taikinana kuin kypsänä, joten minä paistoin tätä vain 16 minuuttia, jolloin pinta oli muuttunut kiiltävästi mataksi ja reunat irtosivat leivinpaperista. Keskeltä brownie hyllyi edelleen hieman, aivan kuten haluankin sen tekevän. Kakkumaisemman rakenteen saa pidemmällä paistoajalla, mutta yli 30 minuuttia ei enää tee tälle hyvää, vaan rakenne kuivuu liiaksi.

Brownie saa jäähtyä ennen leikkaamista, koska se on lämpimänä ihanan valuvaa ja vetelää. Kylmänä se on helppo leikata sieviksi annospaloiksi.

Paloista pilkistävät sievästi erilaiset sattumat, ja erityisesti vaaleat pähkinät ja punaiset kirsikat erottuvat jo kauaksi palasten kyljestä.

Ahh, varsinkin kirsikat ovat tässä niin hyviä! Ajattelin, että söisin vain yhden palan mutta en voinutkaan lopettaa siihen, vaan oli pakko ottaa toinen. Hieman ehkä överiä mutta juuri siksi ah niin ihanaa ja niin jouluista.