Hilloamishulinaa: taivaallinen uuniomenahillo

Omenoita on nyt todella paljon, ja vaikka ne ovat hellekesän jäljiltä hieman kärsineet pihlajanmarjakoiden invaasiosta ja kuumuuden vahvistamista taudeista, omenoista voi tehdä vaikka mitä ihanaa. Ja hillon keittämisessä pienet ruvet eivät haittaa, sillä omenat joka tapauksessa lohkotaan ja halutessaan kuoritaan ennen kuumentamista. Tämä silkinsileä ja ruusunmarjan punaiseksi kypsyvä uuniomenahillo valmistuu uunissa miltei kuin itsestään ja maistuu käsittämättömän hyvältä.



Hilloa kypsennetään uunissa kaksi tuntia, joten parhaan hyödyn uunin lämmittämiselle saa, kun hilloa tekee kerralla ison annoksen eli kaksin- tai kolminkertaisen annoksen tähän ohjeeseen verrattuna.

Uuniomenahillo (noin 1 litra valmista hilloa)
1 kg kuorittuja, lohkottuja omenoita
500 g hillosokeria
1 sitruunan mehu
1 dl kylmää vettä
2 tl kanelia TAI 2 kanelitankoa.

Uuni laitetaan kuumenemaan 200 asteeseen. Omenista poistetaan siemenkota, omenat kuoritaan ja lohkotaan neljään osaan. Lohkojen lisäksi uuninkestävään vuokaan ladotaan hillosokeri, kaneli, vesi ja sitruunanmehu.



Kaikki ainekset sekoitetaan kauhalla ja vuoan päälle laitetaan kansi. Kannellinen uunivuoka laitetaan uuniin, ja puolen tunnin välein hilloa hämmennetään, jotta lohkot kypsyvät tasaisesti eikä sokerinen neste jää pohjalle. Noin kahden tunnin eli neljän hämmentämiskerran jälkeen hillo on valmista soseutettavaksi ja purkitettavaksi.


Kanelitangot poistetaan hillosta ja massa surautetaan sauvasekoittimella tai blenderillä silkinsileäksi hilloksi.



Lasipurkkeihin säilöttävä hillo kaadetaan kiehuvalla vedellä desinfioituihin purkkeihin kuumana välittömästi soseuttamisen jälkeen, ja purkit suljetaan heti ilmatiiviiksi. Muovisiin pakastusrasioihin pakattava hillo saa luonnollisesti ensin hieman jäähtyä uunivuoassa, jotta polttavan kuuma hillo ei sulata muovia. Huoneenlämpöinen hillo laitetaan purkeissaan ensin jääkaappiin jäähtymään ja sen jälkeen pakkaseen odottamaan joulunalusaikaa, johon hillon paahteisen omenainen ja kanelinen maku sopii kuin nakutettu.

En tosin malta odottaa niin kauaa, jotta pääsen hillon kimppuun, vaan söin sitä heti kirjaimellisesti uunituoreena kaurapuuron päällä ja illallakin jäähtyneenä jugurttiin sekoitettuna. Tämän herkullisempaa hilloa saa hakea!

Kommentit