Hilloamishulinaa: lisää hilloo!

Ihania omppuja vain tulee ja tulee ja tulee, ja eihän niitä raaski käyttämättäkään jättää! Nämä ihanaiset päätyivät ihanan vaaleanpunaiseksi omenahilloksi, enkä ole ihan varma, voiko tätä edes reseptiksi kutsua, sillä niin yksinkertaista hillon valmistus on, mutta jaan ohjeen silti.

Omenista poistetaan siemenkota ja mahdolliset huonot kohdat kuoresta, mutta muilta osin kuoret kannattaa jättää, sillä ne antavat hillolle kauniin värin ja yleensä hedelmän kuoressa ja juuri kuoren alla ovat kaikki hyvät aineet kuten vitamiinit ja antioksidantit.

Omenalohkot kaadetaan suureen kattilaan yhdessä vesitilkan ja hillosokerin kanssa.

Omenahilloa (noin 1 litra)

1 kg kuorellisia omenalohkoja

1 dl kylmää vettä

1 pkt (250 g) minihillosokeria.

Seosta keitetään noin 15 minuuttia välillä sekoittaen, jotta hillosokeri ei pala pohjaan ja sekoittuu omeniin tasaisesti. Minihillosokeri on tuote, jolla hillosta saa hieman vähemmän sokerista kuin perinteisellä hillosokerilla. Minihillosokeri sisältää enemmän pektiiniä, joka saa aikaan hillomaisen rakenteen, ja sokeria on kuitenkin 20-30 % vähemmän kuin "perinteisessä" hillossa.

Hillon keittoaika riippuu omenien rakenteesta ja kovuudesta, mutta noin vartin jälkeen kovemmatkin lohkot alkavat yleensä olla melkoisen pehmoisia.

Pehmenemisen jälkeen hillo nostetaan pois liedeltä ja surautetaan sauvasekoittimella halutun tasaiseksi. Minulle uuniomenahillo on jollain lailla fiinimpää ja herkumpaa hilloa, joten siinä ei ole mukana kuoria ja hillo on soseutettu todella tasaiseksi. Tämä on "arkihilloa", joka ei ole yhtä makeaa ja jota käytän päivittäin jugurtin ja puuron kanssa, joten rakennekin saa olla hieman rouheampi. Mutta jokainen soseuttakoon makunsa mukaan.

Valmis hillo purkitetaan ja säilötään odottamaan syöjiään. Kaikkea ei kuitenkaan kannata pakastaa talvipäiviä odottamaan, vaan osa hillosta kannattaa jättää heti syötäväksi ja paistaa kaveriksi vaikka pannukakkua!

PS. Tein myös omenasosetta, jossa yhtä omenakiloa kohti on vain puoli desilitraa sokeria ja jota siis terveydestään huolehtivakin voi syödä vailla huolen häivää. Tällainen sose ei säily tuoreena yhtä kauan kuin hillo, mutta pakasteessa sitä voi säilyttää ja ottaa sieltä aina sopivan rasian parin päivän aikana syötäväksi.