Sunnuntaiaamun pataleipä

Koskaan en muista leiponeeni näin tiuhaan leipää kuin viimeisen kuukauden aikana. Kun kotona on enemmän, erilaisille välipaloille (hedelmärahkaa, marjarahkaa, jugurttia, mysliä, kiisseliä - you name it) on tarvetta enemmän kuin normaalisti. Ja mikä olisikaan ihanampaa kuin uunituore sämpylä tai leipä. Tällainen pataleipä on ollut muodikasta varmaan jo vuosia sitten, mutta nyt sitä tuntuu tekevän vähän jokainen ja esittelevän lopputulosta somessa. Tämä moniviljapataleipä on ihanan rouheaa, ja rapea kuori on aivan täydellinen!

Tekeminen vaatii aikaa, mutta valtaosa ajasta on kuitenkin vain passiivista odottamista, joten arkenakin ehtii hyvin. Tämä taikina on tehty lauantaina iltapäivällä, ja se valmistui juuri sopivasti leppeällä sunnuntaiaamupäivän aamiaiselle.

Ensin tehdään siis taikina: vesi kuumennetaan +42-asteiseksi ja joukkoon sekoitetaan suola sekä ensin pieneen jauhomäärään sekoitettu kuivahiiva ja sen jälkeen loput jauhot. Taikina vain sekoitetaan tasaiseksi puuhaarukalla, ei siis vaivata lainkaan. Taikina on melko tahmaista ja tarttuvaa, mutta niin kuuluukin olla. Kulhon päälle laitetaan kelmu ja taikina jätetään huoneenlämpöön kohoamaan seuraavaan päivään eli vähintään 12 tuntia.

Moniviljainen pataleipä

5 dl vettä

4 dl vehnäjauhoja

4 dl sämpyläjauhoja 

1 dl kaurahiutaleita

1 dl grahamjauhoja

1,5 tl suolaa

1 tl kuivahiivaa

+ vehnäjauhoja leivontaan.

Seuraavana päivänä kohonnut taikina kumotaan jauhotetulle leivonta-alustalle ja pyöritellään jauhoja apuna käyttäen pyöreäksi leivän muotoiseksi keoksi. Leipä peitetään liinalla ja jätetään kohoamaan vielä 30 minuutiksi, ja samalla uuni laitetaan lämpenemään 225 asteeseen. 

Kylmään uuniin laitetaan valurautapata, joka kuumenee lämpenevässä uunissa. Kun uuni on kuuma ja leipä kohonnut, pata nostetaan varovasti pois uunista ja raaka leipä nostetaan kuumaan pataan. Leipää paistetaan vuoassa kansi päällä 30 minuuttia. Sen jälkeen kansi otetaan pois, pataa nostetaan uunin keskitasolle ja leipää paistetaan padassa vielä noin 15-20 minuuttia lisää.

Kun leivän pinta on kauniin kullanruskea ja tuntuu koputellessa ontolta, leipä on kypsä. Se kumotaan pois padasta ja nostetaan leivinritilälle jäähtymään.  

Jos kuori tuntuu jopa kovuuteen asti rapealta, sen voi peittää jäähtymisvaiheessa leivinliinalla. Leivän rakenne on todella kuohkea, ilmakuplia on tasaisesti koko leivässä ja leivässä on mukavasti pureskeltavaa, koska taikinassa on runsaasti erilaisia leseitä ja hiutaleita jauhojen lisäksi. Ja tuo kuori! Voisin äänittää leipäveitsen leikkuuääntä meditaatiokasetiksi - niin ihanalta kunnon rapsakan kuoren leikkaaminen kuulostaa. Ja kovin moni asia ei maistu paremmalta kuin uunituore leipäviipale, jonka päälle voinokare sulaa...