Suklaakakku jossa on asennetta

Olen melkoinen sesonkileipoja, ja menneenä kesänä oli niin kuuma, ettei mielessäni edes vilahtanut suklaakakku tai muu tuhti, runsas ja paksu leivonnainen, joita nyt taas suorastaan himoitsen. Isoja makuja ja runsautta ja täyteläisyyttä rakenteessa on mielessäni juuri nyt, ja ensilunta fiilistellen ajatukseni ovat myös melko jouluisia. Niinpä tein nyt elämäni erään aikakauden vakiokakkua, joka ehti olla ennen tätä päivää (liian) pitkään unholassa: chilimutakakkua, jossa on kivasti potkua ja joka on myös gluteeniton.

Kakku tehdään sulattamalla kattilassa suklaata ja voita. Suklaaseokseen sekoitetaan chilihiutaleita sen verran, että suklaaseos on hieman liian väkevää, sillä silloin lopputulos on juuri sopivan ytäkkä mutta silti lempeä. Suklaaseoksen jäähtyessä kattilassa, leivontakulhossa vatkataan kananmunat ja sokeri kuohkeaksi vaahdoksi. Vaahtoon käännellään vaaleaa Maizenaa, johon on sekoitettu leivinjauhe. Suklaaseos sekoitetaan taikinan joukkoon, joka onkin sitten jo valmis uuniin.

Chilimutakakku

200 g Fazerin taloussuklaata

2,5 dl Flora Culinessea tai muuta juoksevaa rasvaa

noin 1 tl chilihiutaleita

4 kananmunaa

2 dl sirosokeria

5 tippaa vanilja-aromia

2,5 dl vaaleaa maissitärkkelystä (Maizena)

1 tl leivinjauhetta.

Kakun voi paistaa 20-26-senttisessä irtopohjavuoassa, ja paistoaika riippuu tietenkin kakun paksuudesta. Minä käytän yleensä tälle annokselle 24-senttistä vuokaa, jossa täydellisen hyllyvä ja mutainen lopputulos tulee 175-asteisen uunin alatasola 22-25 minuutissa. Irtopohjavuoan pohjalle kannattaa pingottaa leivinpaperi, jotta kakku on helppo siirtää jäähtyneenä vuoasta tarjoilulautaselle.

Kakku saa olla pinnalta ja reunoilta kypsä, jotta se pysyy kasassa ja säilyttää kakkumaisen olomuotonsa. Sisältä kakku on kuitenkin kuin sulaa laavaa, ja huoneenlämpöisenä tai hieman jopa lämmitettynä vaikutelma tietenkin korostuu. Jääkaappikylmänä kakku on todella tahmeaa ja jäykkää rakenteeltaan, mutta se kirjaimellisesti sulaa suussa!